Senioreista huolehtiminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat minulle sydämen asioita.

ENNAKKOÄÄNESTYS 3.–9.4. | VAALIPÄIVÄ 14.4.

ARJAN TEEMAT.

NÄIDEN ASIOIDEN PUOLESTA TYÖSKENTELEN.

SENIORIA EI JÄTETÄ
– EI NYKYISIÄ
EIKÄ TULEVIA.

KAVERIA EI JÄTETÄ
– NUORTEN SYRJÄYTYMIS-
KIERTEELLE STOPPI.

NYT TARVITAAN SOSIAALI- JA
TERVEYDENHUOLLON
TÄYSKÄÄNNÖS.

KUKA ON ARJA?

Olen kuntoutusalan, senioripalveluiden ja terveyden
edistämisen edunvalvoja ja helsinkiläinen
kaupunginvaltuutettu.


Näiden jokaisen helsinkiläisen elämänlaatuun vaikuttavien asioiden eteenpäin viemiseksi teen työtä myös kaupunki- ja maakuntatasolla.

MEILLÄ ON VARAA JOKAISEN SUKUPOLVEN HYVINVOINTIIN KUN…

MEILLÄ ON VARAA ASUA JA ELÄÄ KUN…

MEILLÄ ON VARAA TERVEYSPALVELUIHIN KUN…

MEILLÄ ON VARAA LIIKKUA KUN…

NYT ON TOIMINNAN AIKA.
NÄIDEN ASIOIDEN PUOLESTA TYÖSKENTELEN.

SENIORIA EI JÄTETÄ – EI NYKYISIÄ EIKÄ TULEVIA.

Jokaisella on oikeus ikääntyä turvallisesti ja saada tarvitsemansa oikea-aikainen hoito, niin kotona, hoivakodeissa kuin sairaaloissa. Työvoiman ja työtehtävien rakenne sekä erilaiset hoivakumppanuudet ja hoivamuodot perhehoidosta yhteistalouksiin täytyy ottaa valvotusti käyttöön. Työvoiman riittävyys ja henkilöstön hyvinvointi vaativat uusia tapoja toteuttaa hoivaa.

KAVERIA EI JÄTETÄ – NUORTEN SYRJÄYTYMISKIERTEELLE STOPPI.

Pienituloisten vanhusten syrjäytymisuhkaan on puututtava ja pienten tulojen ostovoima on saatava turvattua verotuksen ja indeksitarkistusten keinoin. Yksinhuoltajaperheet, matalapalkka-alat ja osatyökykyiset on huomioitava erityisryhminä. Nuorten työllistyminen on myös seniorikansalaisen etu.

Perhetyötä on vahvistettava, jotta lapset saavat kasvaa turvallisesti, keskittyä oppimiseen, käydä koulunsa loppuun ja hankkiutua opintoihin. Näin heistä kasvaa työkykyisiä ja -haluisia aikuisia myös hoiva-aloille. Kielitaitoinen, koulutettu kansa on pienen kansan kilpailuvaltti maailman laajuisestikin. Kehitetään nuorille tekemällä oppimisen koulumalleja, perustetaan nuorille omat moniammatilliset hyvinvointi- ja terveyskeskukset, mahdollistetaan harrastuksia ja saatetaan tarvittaessa työn pariin. Investoidaan ihmisiin!

NYT TARVITAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TÄYSKÄÄNNÖS.

Arjen toiminta- ja työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen pitää jokaisella olla oikeus – iästä riippumatta.

Toteutetaan valtakunnallinen HYTE (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen) ohjelma, yhtenäiset mittarit ja tietojen keräämisjärjestelmä.

Lisätään myös sairaanhoitopiireittäin toteutettavaa eri toimijoiden yhteistyötä, jotta myös kulttuuri ja liikunta saadaan kaikkialla mukaan järjestöjen ja kuntien ennaltaehkäisevään työhön.

Kuntoutuslait selkeiksi

”Kuntoutukseen liittyvät asiat on kirjoitettava lakiin selkeästi eikä kuten nyt, sirottelemalla niitä eri lakeihin. Näin ihmiset löytävät sen, mihin ovat oikeutettuja. Kuntoutuksen kansainväliset yleisesti hyväksytyt määritelmät on saatava kirjattua myös Suomen lakiin. Sairaalabyrokratian suojelusta ja vahvanaikaisten ammattireviirien hysteerisestä valvonnasta päästään näin eroon.”

”Ennen kaikkea tämä olisi potilaiden oikeusturvakysymys, vain näin esimerkiksi neurologisesti vammautuneet saavat hoitosuositusten mukaista hoitoa. Nyt tuo osuus on vain 15 % tuosta ryhmästä. Kelan kuntoutuskorvaukset päättyvät nyt 65 ikävuoteen, ikärajaa on nostettava.

”Lasten, koululaisten ja opiskelijoiden digityökykyä varjeltava”

Digiympäristön riskitekijät kasvavalle ihmiselle on opittava ymmärtämään. Oireita on opittava välttämään, ennaltaehkäisemään ja hoitamaan. Kouluissa on myös opittava ymmärtämään, milloin oireet vaativat terveydenhuoltohenkilöstön aikaa ja apua. Kaikki tämä vaatii opetusta, koulutusta ja tosiasioiden tunnustamista.”

”Meillä on murrosikäisiä lapsia, joiden luuntiheys on niin heikko, ettei heille voi laittaa proteesia. Luuston kehitys on heikentynyt. Likinäköisyys lisääntyy silmien pituudessa tapahtuvien muutosten takia. Aivojen liikekuori on aivan erilainen kuin omalla ikäluokallani. Näiden ihmisten tulisi jaksaa työelämässä pitkään. Aikapommi tikittää, tai paremminkin digittää.”

Sosiaaliturvasta on luotava kumppanuuksien avulla kiivettävä turvaverkko – ei verkkokeinu.

Mielestäni sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan saavuttaa elämän laatua ja merkittäviä säästöjä keskittymällä olennaiseen. Löydetään ne 10 % kansalaisista, jotka käyttävät peräti 80 % sote-menoista. Tehdään työkykyinen jokaisesta, joka siihen pystyy.

Otetaan matalan kynnyksen turvaan nuoret, pienituloiset, yksinhuoltaja- ja pieneläkeläiset.

Annetaan lupa tehdä työtä ja opiskella voimiensa mukaan myös erilaisten tukikausien aikana. Sosiaaliturvan, opiskelun, vanhemmuuden, työttömyyden, työn sekä yrittäjyyden on limittäydyttävä toisiinsa ilman talouskuoppia.

Kehitetään kumppanuuksien sosiaaliturvamalleja yhteistyössä julkisen vallan, järjestöjen ja yritysten kanssa. Maahanmuuttajat on saatava ammattiin heti maahantulon jälkeen avustavien töiden ja kielikurssin kautta. Erityisesti naisten työllisyyteen on panostettava.

Henkilöstön riittävyyteen, osaamiseen ja työtapojen sekä rakenteiden päivittämiseen on oltava resursseja. Verotusta tulee muuttaa työsuhde-etuja ja työhyvinvoinnin uusia muotoja mahdollistavaksi.

Sosiaaliturvasta joustava

”Sosiaaliturvan on reagoitava heti työllisyyteen, työttömyyteen tai erilaisiin tukikausiin. Jos työt loppuvat, tuen tulee tulla automaattisesti tilille seuraavassa kuussa, niin että emme aiheuta ihmisten arkeen lisää ongelmia, silloin kun niitä on jo hoidettavana. Rahantulo ei saa katketa, limittymisen on oltava automaattista.”

”Opiskelijana, vanhempana, osatyökyvyttömänä tai sairaslomalla ihmisellä on oltava oikeus tehdä työtä niin paljon kuin hän haluaa. Se ei ole keltään pois. Se tuo itseasiassa verotuloina takaisin sitä tukea, jota ihminen järjestelmältä saa. Nyt ihmiset joutuvat laskemaan hysteerisesti, miten paljon he saavat tienata. Tästä on päästävä eroon. Invaliditeetista maksettava korvaus ei saa viedä oikeutta työnteon iloon ja ansaitsemisen oikeuteen.”

Asiakasmaksulaki kuntoon

”Järjestelmä on muutettava sellaiseksi, että pienituloisten ihmisten ei tarvitse itse hakea muutoksia omiin maksuihinsa tai vapautuksia niistä. Ihmisten on saatava oikeutensa automaattisesti. Mitäpäs jos tässäkin asiassa siirryttäisiin nykyaikaan ja mahdollisimman pian.”

Työ luo työtä

Nyt ei tarvita katteettomia lupauksia, vaan näkemystä siitä, miten Suomi pystyy huolehtimaan yhä kasvavasta ja ikääntyvästä väestöstään ja palveluista – ilman että kasvatetaan työssäkäyvän väestönosan verotaakkaa. Jotta pystymme rahoittamaan kaikille hyvän elämän, on työllisyysasteen ja koulutustason oltava mahdollisimman korkea sekä sairaskuluja on voitava padota terveyttä ja hyvinvointia edistävin toimenpitein.

Tämä on myös moraalinen kysymys. Meillä ei ole varaa vapaamatkustajiin, mikäli haluamme huolehtia niistä, jotka iän, sairauden, vamman tai elämäntilanteensa takia tarvitsevat yhteiskunnan apua.

Suomesta on tehtävä houkutteleva maa investoida työpaikkojen syntymiseen ja jokaisella kykenevällä on oltava lupa tehdä työtä voimiensa ja osaamisensa mukaan. Työssä oppimista on lisättävä oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä, jotta myös maahanmuuttajat saisivat oikeuden työhön ja perheistään huolehtimiseen.

Alueellisten yrittäjien osuutta lähipalvelujen tuottamisessa on lisättävä – se on usein ainoa keino tuottaa palveluja haja-asutusalueilla.

Perintövero pois

”Perintövero kurittaa ennen kaikkea pienituloisia. Näin nuorten asuntovelkaisten perheiden ei tarvitse ottaa lisää velkaa perinnön maksamiseen. Näin isot asunnot voisivat vaihtaa sujuvasti omistajaa perheiden sisällä sukupolvelta toiselle ja mahdollistaa myös hoiva-asumisen.

Perintövero myös kiihdyttää ihmisten muuttamista maalta kaupunkeihin, kun veron takia hyvin harvalla on varaa kunnostaa vanhoja rakennuksia nykyaikaiseen asumiseen. Näin perintöverosta kärsii koko Suomi.”

SOTE-UUDISTUS ON VIETÄVÄ LOPPUUN – KYSE ON LASTEMME TULEVAISUUDESTA!

Suomalaisten palveluverkon ja kansainvälisen kilpailukyvyn päivittämisen suunnitteluun 2020-luvulle on käytetty vuosia aikaa ja satoja miljoonia rahaa vaaleista ja hallituksista toiseen. Nyt on päästävä vihdoin toteutusvaiheeseen ja siksi Eduskunta tarvitsee päättäjiksi myös alansa osaajia ja työelämää kokeneita päättäjiä.

Kaupungistuva ja maailman mittaluokassa pieni kansa tarvitsee laadukkaat, oikein ajoitetut ja paikalliseen tarpeeseen räätälöidyt palvelujärjestelmät, jotta yhä pienempi työssä käyvien joukko onnistuu rahoittamaan nykyistä ikääntyneemmän ja pidempään elävän väestön koulutus-, hoiva- ja terveyspalvelut velkaannuttamatta maata lisää. Kuntien budjeteissa sosiaali- ja terveysmenojen osuus on yli puolet. Ennaltaehkäisevällä ja hyvinvointia edistävällä työllä on mahdollisuus saavuttaa säästöjä myös sairauskuluissa. Mielestäni Sote- ja järjestämistahon määrittelevä uudistus tulee saattaa loppuun mahdollisimman pian. Lisäksi ihmisille täytyy antaa myös taloudellisesti mahdollisuus valita palveluntarjoaja itse.

SENIORIEN HYVINVOINTI JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN – TEEMANI JO VUOSIEN AJAN.

Senioreista huolehtiminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat olleet keskeisiä poliittisia teemojani jo vuosia.

Viime viikkojen vanhusten huollossa esiin nousseet turhat kuolemantapaukset, vajavuudet valvonnassa, ostamisen osaamattomuudessa ja henkilöstömäärällä kikkailussa eivät ole yllättäneet. Se on, että näistä on puhuttu virkamiehille ja kuntien esimiehille jo vuosia. Tuloksetta. Sama koskee lasten hoivaa. Tämänkin takia palvelujen monipuolisuuteen, johtamiseen, laatuun, sisältöihin ja valvontaan on saatava keskitetyt järjestäjät ja yhtenäiset kriteerit.

Esimiestyöhön on saatava osaamista ja hoiva-alasta on tehtävä houkutteleva työpaikka, jonka palkkausasiat ja joustavuuden mahdollistavat työajat on mukautettava tämän aikakauden osaajien toiveiden mukaisiksi. Henkilöstömäärän on vastattava kulloistakin hoivattavuuden vaativuutta. Pienemmät sairaanhoidon kulut mahdollistavat myös hoiva-alojen paremman palkkatason.

 

KUKA ON ARJA?

Olen kuntoutusalan, senioripalveluiden ja terveyden edistämisen edunvalvoja ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu. Tunnen Helsingin kaupunki- ja Uudenmaan maakuntapolitiikan vuodesta 2000 ja olin hyväksymässä terveydenhuoltolakeja ja vanhuspalvelulakimuutoksia Eduskunnassa jo 2007–2011. Uudenmaan maakunnan hallinnossa olen ollut mukana valtuutettuna vuodesta 2002 ja nykyisin hallituksen jäsenenä vuodesta 2013. Ammatiltani olen neurologisten, tuki- ja liikuntaelinsairauksien terapiaan ja työterveyshuoltoon erikoistunut fysioterapeutti. Yrittäjänä ja julkisen sektorin kumppanina olen toiminut vuodesta 1982. Käytännön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä teen Suomen Hengitysliiton liittovaltuuston ja Pääkaupunkiseudun hengitysyhdistyksen puheenjohtajana sekä Vanhus- ja Sotilaskotityössä. Kolmen lapsen perheet ja viisi lastenlasta pitävät kiinni arjessa.

NÄIDEN JOKAISEN HELSINKILÄISEN ELÄMÄNLAATUUN VAIKUTTAVIEN ASIOIDEN ETEENPÄIN VIEMISEKSI TEEN TYÖTÄ MYÖS KAUPUNKI- JA MAAKUNTATASOLLA.

MEILLÄ ON VARAA JOKAISEN SUKUPOLVEN HYVINVOINTI KUN…

1. Lapsiperhe ja ikäihminen saavat tarvitsemansa kotipalvelut ja tuen ajoissa

2. Jokainen helsinkiläinen nuori pääsee koulutukseen ja työhön

3. Perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin pääsee hädän tullen ja siellä on aikaa myös ennaltaehkäisevään työhön

4. Oma koti sitouttaa huolehtimaan ympäristöstä ja naapureista

5. Kaikki hallintokunnat keskittyvät terveyttä ja hyvinvointia parantavaan toimintaan – eivätkä roiski rahaa yksittäisiin projekteihin

6. Helsinkiin halutaan perustaa uusia työpaikkoja

7. Kaikkiin kaupungin omistamiin saariin pääsee vesibussiliikenteellä kesän viettoon

MEILLÄ ON VARAA ASUA JA ELÄÄ KUN…

1. Asumisen kiinteistöveroja ja kuntaveroa ei koroteta ja tonttivuokrat ovat kohtuulliset

2. Kaikilla on palvelusetelin turvin varaa palvelu- ja hoiva-asumiseen

3. Hissien ja oikea-aikaisten huoltokorjausten tekemiseen kannustetaan myös rahallisesti

4. Toteutetaan sukupolvirakentamista täydentämisrakentamisessa

5. Lisätään kaupungin työsuhdeasuntokantaa

6. Kaupungin omistamien korjaustarpeessa olevien kiinteistöjen myyntituloilla rakennetaan uusia koteja

7. Matalapalkka-alojenkin työntekijöillä on asumismuotovaihtoehtoja

MEILLÄ ON VARAA TERVEYSPALVELUIHIN KUN…

1. PERUSTERVEYDENHUOLTO ON VAHVA ja ehkäisee tai siirtää sairastumista, erikoisosaaminen keskitetään ja yhteistyö yliopistosairaalan kanssa toimii jonoitta

2. KULUJA JA HÄTÄÄ TUOTTAVIIN RISKIRYHMIIN PANOSTETAAN AKTIIVISTI perustamalla miesklinikka, ostokeskusten terveyskioskeja sekä nuorisotalojen terveys- ja sosiaaliammattilaisten päivystyskonsepti

3. SINÄ PÄÄTÄT: voit itse valita lääkärin ja osaavan hoitopaikan myös yksityissektorilta

4. KAUPUNKI MÄÄRITTÄÄ JA VALVOO hoidon laadun, hyväksyy palveluntuottajat ja ylläpitää hintavertailurekisteriä

5. VAIKUTTAVUUS, LAATU JA OIKEA-AIKAISUUS RATKAISEVAT palveluntuottajan

6. TERVEYSHYÖTY ON PALVELUN PERUSTA JA MITTARI

7. MAKSAT PALVELUSTA JULKISEN PALVELUN HINNAN – saat palvelun kaupungin asiakasmaksulla tai palvelusetelillä

8. JULKISEN PALVELUN TODELLINEN HINTA NÄKYY ASIAKASMAKSULASKUSSA

MEILLÄ ON VARAA LIIKKUA KUN…

1. Lapset oppivat perustaidot koulussa, kotona ja koulutilojen kerhoissa

2. Kaikilla lapsilla on taloudellinen ja liikenteellinen mahdollisuus harrastuksiin

3. Alle 18-vuotiaiden ja ikäihmisten joukkoliikenne on maksuton

4. Puistoissa on myös aikuisten liikuntavälineitä

5. Kotona yksi asuvat noudetaan tarpeen mukaan liikuntaryhmiin

6. Ylipainosta ja kaatumistapaturmista aiheutuvia kuluja saadaan alennettua

ARJA KARHUVAARA

+358 50 512 2891

hibaby